1950 - luku

1950 - LUKU

Lapin Veikkojen merkittävimpänä saavutuksena sen ensimmäisen 30-vuoden toiminta-aikana voidaan pitää oman urheilutalon rakentamista. Kun joku täysin varaton yhdistys ryhtyy silloisen 15 – 20 miljoonan markan rakentamisyritykseen, voidaan tekoa lievästikin sanoen pitää harkitsemattomana. Tässä tapauksessa asiaa kyllä harkittiin useita vuosia, ja näytti jo siltä, että koko hanke raukeaakin. Yleisen Lapin jälleenrakentamisen aikana lienee kuitenkin rakentaminen sinänsä erikoisesti viehättänyt ja niinpä seura vuonna 1952 ryhtyikin tositoimiin. Tällöin ostettiin noin 2200 neliömetrin suuruinen tontti toimitaloa varten. Seuraavana vuonna aloitettiin varsinainen rakennustyö. Aluksi rakennustoiminta oli varovaista ja se tapahtui pääasiassa talkootyönä. Samaan aikaan suoritettiin useita keräyksiä rakennusrahaston kartuttamiseksi sekä rakennusaineitten saamiseksi.

Rakennushanke kohtasikin heti alkuvaiheessaan suurta ymmärtämystä eri liikkeiden, paikkakuntalaisten ja varsinkin jäsenistön taholla. Seuratoiminnan tuoton, keräysten ja talkootoiminnan varassa saatiin vuoden 1953 aikana rakennustyö hyvään alkuun. Pääosa rakennustyöstä suoritettiin vuoden 1954 aikana, jolloin talo saatiin vesikattoon. Vuoden 1955 alusta alkaen rakennustyötä jatkettiin ja saman vuoden vappuaattona otti talo vastaan ensimmäiset vieraansa. Pääosa rakennustyöstä suoritti urakoitsija Matti Leinosen, jonka suorittamaan työhön, niin sen laatuun kuin hinnoitteluunkin nähden, voitiin olla tyytyväisiä.

Rakennustyön aiheuttama velka oli kuitenkin saaduista veikkausvaroista ja jo mainituista lahjoituksista huolimatta kasvanut hyvin suureksi. Niinpä rakennustyö jouduttiin keskeyttämään pitkäksi aikaa. Vuosi 1955 olikin seuralle ankaraa ponnistelua olemassaolonsa puolesta. Seuran sisarjärjestön, Sodankylän Kisasiskot ry:n, tehostetun huvitoiminnan ja talkootyön avulla kuitenkin selviydyttiin jo suorastaan dramaattiseksi käyneestä tilasta. Osoituksena vakaasta tahdosta viedä rakennushanke onnelliseen päätökseen mainittakoon muun muassa rakennusaikaisen talkootyön rahaksi arvioitu hyöty yli 3 miljoonaa markkaa. Työn ja vaivan takaa on myös saatu se toinen 3 miljoonaa, jolla kisasiskot ovat rakennushanketta tukeneet.

Vuosina 1957 – 1958 suoritettiin rakennustyötä edelleen ja talo saatiin lähes valmiiksi. Vaikka rakennustyötä jatkettiinkin näin, on rakennusvelka samanaikaisesti pienentynyt useilla miljoonilla markoilla. Talon valmistumisen aikaiseksi hinnaksi arvioitiin noin 17 miljoonaa markkaa.

Talo käsitti 3700 m3 lämmintä tilaa. Sen pituus oli 26,5 metriä ja leveys 15 metriä. Kellarikerros käsitti lämpökeskuksen, saunan, 15 x 15 metrin suuruisen autotallin, joka vuokrattiin Lapin Maakuntaliitolle ammattikoulukeskukseksi, sekä runsaasti varastotilaa. 1. kerrokseen sijoitettiin voimistelu- ja juhlasali sekä eteistilat. 2. kerros käsitti ravintolan keittiöineen. Ravintola toimi myös kokous- ja kerhohuoneena. Talon kolmannessa kerroksessa oli vain talonmiehen asunto.

Talon rakennuspiirustukset laati arkkitehti Paatola Jyväskylästä. insinööri Asko Sukula Rovaniemeltä teki kaikki erikois-piirustukset ja konstruktiolaskelmat. Lämpö-, vesi-, viemäri- ja sähkösuunnitelmat laati Hankkijan Oulun konttori, jonka toimesta myöskin asennustyöt tehtiin sähkötöitä lukuun ottamatta. Sähkötyöt suoritti Rovakairan Säkö Oy.

Talo toimi usean vuoden ajan jokapäiväisessä käytössä palvellen etupäässä paikkakuntalaisia mitä moninaisemmalla tavalla.

Seuran johtokunta 1950-luvulla on selvitetty alla olevassa taulukossa. Johtokuntaan 1950-luvun lopussa kuuluivat muun muassa Arvo Ylitalo puheenjohtajana, Onni Hulkko varapuheenjohtajana ja hiihtojaoston puheenjohtajana, Onni Kekki yleisurheilujaoston puheenjohtajana, Lauri Eskola painijaoston puheenjohtajana, Frans I Tekoniemi poika- ja tyttöjaoston puheenjohtajana, Kauko Mannermaa voimistelujaoston puheenjohtajana, Viljo Hinkkanen pesäpallojaoston puheenjohtajana, Ahti Mannermaa huvijaoston puheenjohtajana, Uuno Karhu rahastonhoitajana, Pentti Kokkonen sihteerinä sekä johtokunnan lisäjäseninä Arvo Mäkikokkila ja Pentti Vahlroos.

JOHTOKUNTA 1950 - 1959